haku palaute sivukartta

 

HYKS Radiologian Klinikka
Torstai Seminaari 18.11.1999
sl Riku Kivisaari
ohj. el Pekka Tervahartiala

LEUAN CYSTAT JA TUUMORIT, TT JA MRI 

RTG  & OPTG

TT
 

Aksiaali 3-5 mm leikkeet mandibulan corpusosan alareunan mukaan.

Ylhäältä leukanivelistä alas os hyoideumiin saakka.

Coronalileikkeet kohtisuorassa orbitomeataali linjaa vasten.

Externi korvakäytävistä eteen mandibulan symfyysiin saakka.

TT:ssä näkyy
- luun expansio ja destruktio
- erityisesti mandibulan corteksien arvio
- luun ulkopuolinen ekspansio
- 3D-rekonstruktiot preoperatiivisesti

Varjoainetehostuminen vaikeasti arvioitavissa.

MRI 

MRI hyödyllinen luuytimen sekä ympäröivän pehmytkudoksen arvioinnissa.

MRI:llä voi erottaa onko muutos kystinen vai solidi. Tehostuminen näkyy selvästi, eli muutoksen verekkyys arvioitavissa.

MRI:llä kalsifikatiot näkyvät huonosti.

Neste täyteiset kystat
-
T1 matala signaali
- T2 kirkas signaali

Tuumorit
-
T1 sekä T2 intermediate

Meilahti:
-
T2 rasva suppressio aksiaali   4mm, 256 matrix. Neste, Ödema
- T1 aksiaali   3mm, 512 matrix.
- T1 coronaali 3mm, 512 matrix.
- T1 rasva suppressio aksiaali   4mm nat +va
- T1 rasva suppressio coronaali 4mm va

CYSTAT 

Odontogeeniset kystat
Follikulaarinen-/ Dentigerous- kysta
- 75% mandibulassa
- 20-40 vuotiailla
- liittyvät puhkeamattoman hampaan kruunuun
- koko < 2 cm - suunnaton ekspansio
- saattaa työntää hammasta
- seinämään voi kehittyä ameloblastoma, mucoepidermoidi-tuumori, carcinoma.

Peridontaali kysta
- radikulaari-/periapikaali-kysta yleisempi kuin lateraalinen kysta
- yleisin leuan kysta, n. 50% kirkastumista
- yleisimmin 30-50 vuotiailla
- usein liittyy hoitamattomaan kariekseen
- radiologisesti ei erotettavissa periapikaali granulomasta, josta muodostuu tiivisreunainen, ellei infektiota

Odontogeeninen keratokysta
- 3% - 11% leuan kystista
- mandibulassa 2x useammin kuin maksillassa
- yleisimmin 10-30 vuotiailla
- jos poistetaan epätäydellisesti, niin uusii 10-60%
- tyypillisimmillään mandibulan corpuksessa tahi ramuksessa
- diagnoosi mikroskooppinen, usein ei radiologisesti eroa ameloblastomasta
- reuna sileä ja jatkuva, ellei infektiota
- TT:llä sisältä harva, mutta kookkaaseen saattanut kertyä keratiinia, jolloin tiiviimpi 

Basal Cell Nevus Syndrome
- todetaan 5-10 vuotiaana
- dominantti autosomaali periytyminen vaihtelevalla penetraatiolla ja ekspressiolla
- mentaalista retardatiota, leuan multippelit kystat, basaali solu carcinomia, luusto poikkeavuuksia, ektooppisia kalsifikatioita

Nonodontogeeniset kystat 

Fissura kystat
Ductus Nasopalatinen kysta
- lähellä anteriorisen palatinen papillaa keskiviivassa tai sen lähellä
- yleisimmin 30-60 vuotiailla
- saattaa ajoittain erittää suolaista limaa tiivisreunainen, ellei infektiota

Globulomaksillarinen kysta
- harvinainen
- D2 ja D3 välissä sutura incisiven kohdalla
- kasvaessaan päärynän muotoiseksi

Luukystat
- solitaari, yksinkertainen, hemorrhaginen
- yleisin nuorilla (10-20 v.) miehillä
- mahdollisesti traumaperäinen
- asymptomaattinen, ei infektoidu
- yksilokeroinen, tyhjä tai osittain täynnä
- useimmin mandibulan luuytimessä
- röntgenlöydökset epäspesifit
- ei tiivistä reunaa - päinvastoin kuin muilla benigneillä kystisillä lesioilla
- muoto lievästi epäsäännöllinen
- harvoin ekspansiivinen

Stafnen kysta (Static bone cyst)
- useimmin miehillä
- 20-70 v.
- sijainti yleensä mandibulan kulmassa, canalis mandibulaen alapuolella
- avoin luun sisäpinnalle
- toisinaan kystan sisällä submandibulaari rauhasta
- radiologisesti tarkkarajainen, reunamilla hieman skleroosia, koko n. 1-2 cm
- röntgenkuva ei diagnostinen

Aneurysmaattiset luukystat
- useimmin tyttölapsilla ja mandibulassa
- nopeasti kasvava turvotus
- kivuton, harvoin parestesiaakaan
- usein trauma edeltää, joskus ei
- voi liittyä muuhun luusisäiseen patologiaan
- radiologisesti kookkaita, multilokulaarisia luutuhoalueita
- epiteelireunaisia, veren täyttämiä onteloita, joissa myös jätti-, osteoidi- ja tulehdussoluja

Benignit Odontogeeniset Tuumorit 
- odontogeneesiin liittyvien solujen abnormi proliferatio
- histologisesti jaetaan: epiteliaalinen, mesodermaalinen, sekasoluinen
- radiologisesti eivät usein erotettavissa kystista, useammin multilokulaarisia, kalsifioituneita ja erosoivat hampaita 

Ameloblastoma
- epiteliaalinen tuumori
- 81% mandibulassa
- hidaskasvuinen, kivuton
- kirkas uni- tai multilokulaarinen muutos
- koko vaihtelee
- uusii helposti kaavinnan jälkeen

Pindborg tuumori (Calcifying epithelial odontogenic tumor)
- harvinainen
- epiteliaalisoluja, fibroottinen strooma joka usein kalkkeutuu
- impaktoituneen hampaan kruunu 50% liittyy tuumoriin
- radiologisesti sekarakenteinen, usein multilokulaarinen, useita pieniä kalkkeumia
- epätarkkarajainen, rajat epäsäännölliset                            

Odontomat
- harvinaisia
- käyttäytyy kuin hamartoma
- sisältävät hampaan eri komponentteja
- kypsyy kuten hammas, mutta strukturoimaton
- aluksi kirkastuma, sitten progredioiva kalkkiutuminen alkaen pienistä kalkeista ja sittemmin isommat - tiivistymät ympärillään kirkastuma

Complex composite odontoma
Compound composite odontoma
Ameloblastinen fibro-odontoma

Odontogeeniset myxomat
- 3% odontogeenisistä tuumoreista
- invasiivisesti kasvava, kivuton
- mandibula : maksilla   = 1:1
- useita vaihtelevan kokoisia kirkastumia, trabekkeleita
- kaavinnan jälkeen 25% uusii

Cementomat
 
Periapikaaliset cementaaliset dysplasiat
- harvinaisia
- hampaan juureen liittyvä
- mustilla, naisilla
- periodontaalisen kalvon proliferatio = kirkastuma joka keskeltä tiivistyy
- joskus kivulias => enukleatio

Sementoiva fibroma
- hidaskasvuinen tuumori
- alkuperä mesenkymaalinen
- 1-2 cm kokoinen
- aluksi tarkkarajainen säännöllinen kirkastuma, sitten kirkastuman ympäröimä vaihetelevan tiiviynen tuumori

Benignit cementoblastomat (True cementoma)
- harvinainen
- alle 25v, miehet
- hampaan juuren yhteyteen sementtiä
- tarkkarajainen, tiivis keskus, jota ympäröi kirkastuma

Benignit Nonodontogeeniset Tuumorit 

Eksostoosit
- torus mandibularis (insidenssi 6-8%)
- torus palatinus (insidenssi 20-25%)
- multippelit

Osteomat
- paranasaalisinukset
- tarkkarajaisia, skleroottisia

Gardnerin sdr
- multippelit osteomat
- impaktoituneet ylilukuiset hampaat
- colon polyypit (malignisoituvat)
- epidermoidi cystat
- ihon desmoidi tuumorit

Osteochondromat
- ruston liikakasvu
- proc. Condylaris et Coronoideus

Chondromat
- harvinainen
- > 40 v.
- hidaskasvuinen
- lyyttinen, erosoi juuret
- mandibulan corpuksessa tai kondyylissä

Jättisolu lesiot
Jättisolu granuloma

- 10-30v. Naiset : Miehet => 2:1
- kivuton turpoaminen ensioire, usein oireeton
- multilokulaarinen kirkastuma
- lokulusten koko ja muoto vaihtelee, unilokulaarisiakin on                                                       

Jättisolu tuumori
Hyperparatyreoidismin ruskea tuumori
 
Cherubismi

Histiosytoosi X
- Langerhansin solujen proliferatio, johon liittyy inflammatio paikallinen - disseminoitunut, akuutti - krooninen, benigni tai ei

Letterer-Siwe (diss-ac)
- yli 1 vuotiailla
- yleisesti tappava
- pienet, multippelit, tarkkarajaiset kirkastumat

Hand-Schuller-Christian (diss-chr)
- lapsilla, pojat: tytöt => 2:1
- mortaliteetti n.60%                                                          
- ensioireet, punoittavat turvonneet ikenet, hampaiden lähtö
- epäsäännölliset kirkastumat mandibulassa ja maksillassa
- teeth appear to be ´floating in space´ alveolaari luun tuhoutumisen vuoksi

Eosinofiiliset granulomat (paikallinen)
- suotuisin Histiosytoosi X
- 20-30 vuotiaat, miehet
- turvotus, arkuus, yleisoireet
- tarkkarajainen osteolyysi
- epäsäännöllisiä kirkastuma-alueita, ei reaktiivista skleroosia joko yksittäisenä tai useampi
- saattavat muistuttaa kystaa, periapikaali granuloomaa, periodontaali sairautta
- aikaisessa vaiheessa, aleveolaariluun reunan ja interdentaali septumin destruktio
- teeth appear to be ´floating in space´
- kaavitaan, uusivissa sädetys/ kortisoni/ sytostaatti

Fibro-osseus lesions

Fibroosi dysplasia

Monostoottinen
- lapsilla ja nuorilla
- kivuton turpoaminen ja ekspansiovaikutukset

Polystoottinen
- lapsilla
- kivuliaat luudeformiteetit
- kasvot, paranasaaliontelot, kallo

Albrightin sdr
- ihon pigmentatio, aikainen puberteetti, multippelit rankamuutokset
- nuoret tytöt
- radiologinen löydös vaihtelee runsaasti
- riippuu löydöksen luupitoisuudesta
- uni/multilokulaarinen, tarkkarajainen, kirkastuma, jossa trabeculoita
- tahi ekspansiivinen, homogeeninen luutiivistymä
- kystisinä harvoin puhkaisevat korteksia
- usein itsestään rajautuva tauti

Fibro-osteomat
- kapseloitunut benigni neoplasmi
- kypsyessään tiivistyy
- useimmin mandibulassa, juurten luona tai periapikaalisti
- aluksi tarkkarajainen kirkastuma, kypsyessään tiivistyy ja ympärille muodostuu vähemmän tiivis kehä
- kirurginen enukleatio
- juveniili ossifying fibroma aggressiivisempi, maksillassa.

Pagetin tauti
- osteoblastien ja -clastien toimintahäiriö = huono mineralisatio
- maliginisoituminen harvinaista, mutta raportoitu
- kallo, facies, maksilla, mandibula
- radiologinen löydös vaihtelee taudin vaiheen mukaan
- kirkastumia, ´cotton-wool like´, skleroottsia
- juurien hypersementoosi, lamina duran tuho

Vaskulaarilesiot

Hemangiomat
- harvinaisia leuassa
- vuotoriski
- multilokulaarinen harventuma, fleboliittejä

Malformatiot
- maksillo-faciaali seudussa liittyvät usein luuhun
- radiologisesti kirkastuma, jossa trabeculoita
- kookkaissa saattaa cortex ohentua
- joskus muistuttavat kystaa
- spontaani vuotoja esiintyy

Neurogeeniset tuumorit
- neurilemmomat (Schwannoma) 
- neurofibromat traumaattiset neuromat
- solitaarit/ multilokulaari kirkastumat inferioriseen alveolaari kanavaan liittyen. 

MALIGNIT TUUMORIT 

Karsinomat
- suurin osa peräisin suu- tai maksillaarionteloista
- kirkastuma, jolla epäsäännölliset reunat
- patologiset murtumat
- leuan centraalinen epidermoidi karsinoma
- harvinainen
- 90% mandibulassa
- 50-60 vuotiaat, miehet

Mukoepidermoidi Karsinomat
- naiset:miehet => 2:1
- radiologisesti epätarkkarajainen lyyttinen tai multilokulaarinen.

Metastaasit
- rinta, keuhko, munuainen, kilpirauhanen, prostata, vatsa, colon
- radiologisesti lesion is similar to that of a primary tumor

Sarcomat
Osteogeeninen sarcoma
- osteoblastinen, chondroblastinen,fibroblastinen
- lapset ja nuoret aikuiset, leuassa 10 v. myöhemmin
- kipu ja turvotus
- radiologisesti, lyyttinen epätarkkarajainen destruktio,
-  myös skleroosi ta sekamuoto mahdollisia, riippue tyypistä.
- tunkeutuu usein läpi korteksin
- periodontaali membraanin symmtrinen leviäminen varhais löydös 

Fibrosarcoma
- harvinainen
- yleisin 20-40v.
- centraalinen muoto kehittyy mandibulaali kanavassa
- yleisempi periferinen muoto kehittyy periostiumista tai periodontaali membraanista
- radiologisesti todetaan destruktiivinen muutos 

Ewingin sarcoma
- yleisin 5-25v. Miehet:Naiset 2:1
- 13%:lla leuassa muutoksia, mandibula 10x maksillaa yleisempi
- metastasoi aikaisin
- radiologisesti läiskäinen kirkastuma, pienellä osalla skleroosia. Korteksilla destruktiota ja spikuloita.
Uuden subperiosteaaliluun sipulikuori kalvo poissa.

Malignit lymfoomat
- luun primaari lymfoma saattaa esiintyä leuassa, silloin avallisesti  suurisoluinen. Useimmin mandibulassa.
- radiologisesti epätarkkarajainen lyyttinen destruktio, ei patognomonisia muutoksia.

Multippelit myelomat
- yleensä multippelit tai diffuusit muutokset.
- tavallisimmin mandibulan kulmassa, ramuksessa tai molaari alueella.
- radiologisesti säännöllinen, pyöreähkö, kirkastuma, ei ympäröivän luun reaktiota.
- saattaa perforoida cortexin, mutta ei ekspansiivinen

Leukemia
- akuutissa leukemiassa peräti 63%:lla tautia leuassa
- aluksi lamina duran katoaminen, jota seuraa vaihteleva lyyttinen luutuho.
 

KIRJALLISUUTTA
Curtis & Som: Head and Neck Imaging, Vol I(-II). 1996